Mitä hyvää etäaika antaa?

Johtajien partiotoiminta on ollut enemmän tai vähemmän etänä koko kuluneen vuoden. Syksyllä pääsimme tapaamaan Puuhiksen ja syysretken järjestelyn merkeissä, mutta muuten toisten johtajien ääntä on kuultu lähinnä Zoomissa tai Discordissa mikrofonin lävitse.

Samassa tilanteessa, ruudun äärellä, ovat tällä hetkellä myös tarpojamme sekä harrastusten että koulun suhteen. Tuntuu kurjalta, kun ei pääse kohtaamaan ihmisiä aidosti tai puuhastelemaan porukalla. Mutta onko etäilystä partion näkökulmasta jotain hyötyä?

Emme saa unohtaa, kuinka etuoikeutettuja olemme. Monien nuorten urheilu- tai taideharrastukset ovat vähintäänkin tehneet jarrutusliikkeen elleivät jopa jääneet täysin seisauksiin. Helsingin Sanomien haastattelemien yläkouluikäisten mukaan jotkut ovat jopa lopettaneet harrastuksensa, kun mielekäs tekeminen on jäänyt uupumaan.

Partiossa meillä on kuitenkin mahdollisuus toteuttaa ohjelmaa uusilla tavoilla lähes loputtomiin. Usein kuulee, että tässä harrastuksessa parasta on juuri monipuolisuus – ja niinhän se on tässäkin ajassa. Meille löytyy jopa valmiita etäpartioon sitomattomia aktiviteetteja, joissa harjoitellaan digitaitoja: sudenpentujen mediajälki ohjaa netin tarkkaavaiseen käyttöön ja tarpojien Mediavastuu-aktiviteetti antaa katsauksen mediakriittisyydestä. Voihan toisaalta erätaitojakin harjoitella Zoomin välityksellä omalla takapihalla, vaikka ei se mielestäni yhtä opettavaista ole.

Koska partion harrastaminen kietoutuu niin vahvasti ihmisten ja yhdessä tekemisen ympärille, saa etäaikana tästä harrastuksesta ehkä loppujen lopuksi enemmän irti kuin sellaisista, joissa kokoonnutaan ainoastaan kehittämään jotain tiettyä taitoa, kuten nuottien lukemista tai kierrepotkua. Ohjelman monipuolisuus antaa meille vapautta soveltaa toimintaamme kuhunkin aikaan sopivaksi, sillä partiossa tavoittelemme tasapainoista kasvamista ihmisenä, emme turnausvoittoa tai koko kehossa resonoivaa konserttoa. Jos ryhmästä siis tuntuu siltä, voivat he käyttää vaikka kokonaisen kokouksen kuulumisten vaihtamiseen ja ympäröivän maailman pohtimiseen. Vertaistuki, jota muissa harrastustapaamisissa saa ehkä vähemmän, auttaa huimasti sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin.

Entä onko ruudun tuijottaminen kaikesta huolimatta vienyt meitä TapMessa eteenpäin? Hyvinä esimerkkeinä projekteista, joille on vapautunut aikaa ja intoa, ovat nämä uudet nettisivut sekä Karhunpesän saunan suunnittelu. Kun tavallinen lippukunnan yhteinen toiminta on paussilla, on luonnollista keskittyä sitä tukeviin toimiin, joista on hyötyä tulevaisuudessakin.

Huikea nettisivutiimimme, Ville-Pekka Reposen johdolla, siirsi vanhat sivut uudelle V-P:n luomalle pohjalle sekä loi uusia ulottuvuuksia jäsenten iloksi: kuvagalleriaan on nyt helpompi pääsy ja uusien artikkeleiden lisääminen onnistuu kuin vettä vain.

Toisaalla joukko nykyisiä aktiiveja sekä jo reserviin siirtyneitä partiolaisia valmistelee parhaillaan Karhunpesän saunan rahoitusta ja rakennussuunnittelua. Tulevat polvet saavat aikanaan nauttia – eivät ainoastaan jälkilämmöistä vaan äkäisesti sihisevästä löylystä.

Töhnä takaisin!

Töhnä on elänyt TapMelaisten keskuudessa jo kauan, viettäen kuitenkin viime vuodet hiljaiseloa. Paperinen lehti on kuopattu jo vuosia sitten, ja tilalle perustettiin blogi, jota vielä n. 5-6 vuotta sitten päivitettiin aktiivisesti. Nyt, uusien nettisivujen myötä on kuitenkin tullut myös Töhnän aika palata takaisin. Tervetuloa lukemaan!

Poikkeuksellinen aika, ja sen myötä myös poikkeuksellinen partiotoiminta on ollut meidän kaikkien arjessa läsnä jo vuoden ajan. Kaipuu perinteiseen viikkotoimintaan, retkille ja leireille on kova, mutta uskaltaisin väittää, että tämä aika on myös mahdollistanut monia asioita, joille ei muuten olisi ollut aikaa. Hyvänä esimerkkinä siitä juurikin nämä nettisivut, TapMen oma verkkokauppa sekä nyt Töhnä. Kun livenä ei voida niin paljoa tavata, täytyy etäilystä ottaa kaikki ilo irti.

Mikä Töhnä?

Töhnä on siis Tapiolan Metsänkävijöiden oma lippukuntalehti, jonka ensimmäisestä ilmestymisvuodesta ei ole tietoa, mutta ainakin 1970-luvulla lehteä on julkaistu aktiivisesti. Sähköiseen muotoon Töhnä siirtyi 2010-luvulla, joskin alun innostuksen jälkeen päivittely jäi vähäisemmälle. Myös sosiaalisen median ottaessa yhä isompaa roolia on perinteisen blogin päivittely jäänyt vähemmälle. Nyt kuitenkin Töhnästä on tarkoitus luoda alusta, jossa TapMelaisten ääni saadaan kuuluviin niin pitkien, asiapitoisten kuin kevyempienkin juttujen muodossa. Luvassa on ainakin tekstiä niin päätoimittajan kuin lippukunnanjohtajan kynästä, tapahtumaraportteja heti kun korona sen suo, sekä esimerkiksi kirjavinkkauksia! Tarkoituksena on myös päästä tutustumaan johtajistoon paremmin sekä lukemaan TapMelaisten ajatuksia erinäisistä ajankohtaisista partiomaailman tapahtumista ja puheenaiheista. Eikä tietenkään sovi unohtaa legendoiksi muodostuneita Töhnä testaa-, sekä luokitellut ilmoitukset -palstoja!

Mutta miksi nyt, vuonna 2021?

Instagram, Facebook, WhatsApp… Viestintäkanavia on nykyään vaikka muille jakaa, mutta Töhnä päätettiin silti herättää eloon. Miksi? Eräässä johtajaneuvostossa tuli puhetta Töhnästä, ja ilmassa alkoi leijua hento toive siitä, josko se voitaisiin saada takaisin. Innostuin aiheesta suunnattomasti, ja päätin tarttua härkää sarvista. On mielestäni ihanaa ja tärkeää, että perinteistä pidetään kiinni ja niitä halutaan toteuttaa, joskin hieman modernimmassa muodossa. Somessa lippukunnan arkea päästään jakamaan ripauksittain ja pintapuolisesti, mutta tämä alusta on varattu niille pintaa syvemmille raapaisuille. Tuntuu, että erityisesti näin etäaikana sille on tarvetta, ja on tärkeää, että ajatuksia päästään jakamaan. Omana pienenä haaveenani on, että Töhnä ottaisi taas tuulta alleen, ja sen perinne voisi jatkua tulevina vuosikymmeninä yhtä vahvana kuin mitä se on aikoinaan ollut.

– Katariina, Töhnän päätoimittaja


Kirjoittaja on nykyinen Töhnän päätoimittaja, entinen lippukunnanjohtaja sekä perinteiden ja paperipartion rakastaja.