Eräänä toukokuisena perjantaina Siilit lähtivät metsään. Sääennuste viikonlopulle oli lannistava: kauniin keväisten viikkojen jälkeen oli määrä sataa taivaan täydeltä ja pakastaa niin, että eväsleivät jäätyisivät. Neljä rohkeaa partiolaista pakkasi kuitenkin rinkkansa ja lähti matkaan.

Retken lähtöpisteessä Pirttimäen parkkipaikalla oli ruuhkaa. Retkijoukko kuuli yllättäviä uutisia: seuraavan vuorokauden aikana sadat Bodom trail –tapahtumaan osallistuvat polkujuoksijat ohittaisivat yöpaikan Hynkänlammen rannalla. No, eipähän tarvitsisi olla yksin.

Rinkat selässä taivallettiin muutaman kilometrin matka yöpaikalle. Kevät vihersi jo, ja metsän uumenissa virtaavien pikkupurojen solina helli korvia. Luvatusta sateesta ei onneksi ollut tietoakaan, ja käveleminen lämmitti koleassa säässä niin, että oli tulla hiki.

Kun retkikunta pääsi perille, tuuli oli yltynyt sellaiseksi puhuriksi, että tempoilevaa laavukangasta pitelemään tarvittiin kolme Siiliä samalla, kun yksi yritti sitoa sitä tukevasti puuhun. Jokunen tovi kestikin ennen kuin majoite oli pystyssä.

Ruoka-aika koitti. Tulentekopaikalla hehkui jo kutsuva hiillos. Edellisten retkeilijöiden nuotionrippeet soveltuivat täydellisesti grillijuustojen, maissien, paprikoiden ja muiden herkkujen paistamiseen. Hiljaa kaiuttimesta kuuluva musiikki säesti pimenevää iltaa.

Rauhallisen istuskelun keskeytti nuotiopaikan viereen kurvaava pakettiauto. Polkujuoksutapahtuman järjestäjät saapuivat paikalle. Pian hyväntuulinen hälinä ja kutkuttava odotus valtasivat paikan. Nuotioon heitettiin lisää puita, ulkotulia sytytettiin ja värikkäisiin pahvimukeihin kaadettiin juotavaa kisaajia varten.

Hampaidenpesun aikaan alkoi kuulua iloista meteliä. Ensimmäiset kilpailijat olivat saapuneet. Lammen vastarannalla juoksijoiden otsalamput pomppivat puiden väleissä kuin tulikärpäset. Kannustushuutoja säestävä lehmänkellojen kalina tuuditti pienen vihreän laavun asukkaat uneen.

Lauantaiaamun aurinko lämmitti yöllisten pakkasten kylmettämiä sormia. Trangian paikaksi valittiin laavun takana oleva kallio. Aamupalakeittiöstä avautui vaikuttava näkymä alas Hynkänlammelle.

Teen ja kaurapuuron jälkeen kaksi nuorinta Siiliä sai haasteen. Heillä oli kaksi tuntia aika suorittaa mahdollisimman monen pisteen arvosta tehtäviä johtajasiilien tekemältä listalta. Piti muun muassa etsiä muita partiolaisia, harjoitella ensiapua ja kiivetä korkealle. Aamun ohjelman jälkeen keitettiin lounaaksi soijabolognesea.

Suurin haaste oli kuitenkin vielä edessä. Kun tavarat oli pakattu ja retki viimeistä kävelyä vaille ohi, alkoi kauan lupailtu lumisade. Kosteat, valtavankokoiset hiutaleet kuorruttivat rinkkojen sadesuojat ja puurouttivat näkökentän. Hiljaisena ja vettä valuvana ryhmä Siilejä tallusti parkkipaikkaa kohti.

Kun lopulta päästiin perille, ei yksikään Siili kuitenkaan voinut olla hymyilemättä. Lumimyräkkä oli selätetty! Nyt oli aika suunnata kotia kohti.

Mitä mieltä partiolaiset ovat vapusta?

Vappu on paljon perinteitä sisältävä koko perheen juhla. Vappuna juhlitaan työväkeä ja monet pukevat ylleen ylioppilaslakkinsa ja suuntaavat eväineen Ullanlinnanmäelle. Haastattelimme partiokavereitamme TapMen Liito-oravissa heidän vappuperinteistään.

Hertta: Emme mene piknikille, mutta menemme kuuntelemaan ukkia, kun hän soittaa haitaria vappukeikalla.

Kristian: Otan mukaan DJ-laitteet ja YouTube-kameran.

Joel: Me otetaan Pommacia.

Toimittanut Hertta, Sofia, Joel, Anna, Kristian ja Emma

---

Vappu on lähtenyt käsistä: Kaikki ovat lihoneet munkeista ja simasta

Vappuvillitys alkoi tänään. Jokainen osallistuu vapunviettoon jollain tavalla ja se on suosittu juhlapäivä. Siman ja tippaleivän roskia löytyy joka puolelta kaupunkia. Vappunaamiot ovat hyvin suosittuja ja huiskiakin on käytetty paljon. Vappuna ostetaan vappuhuiskia sekä vappuilmapalloja. Jotkut ovat matkoilla ja jotkut kotona. Haastattelimme Matilda Tiiraa hänen vappusuunnitelmistaan.

–        Tykkäätkö vapusta?

Tykkään tottakai.

–        Mitä teet vappuna?

Menen piknikille ja vappuaattona menen kauppatorille.

–        Mikä on lempivappuruokasi?

Munkit ja sima.

Hyvää vapun jatkoa!

Toimittanut Jaksu, Linnea, Eveliina, Sylvia ja Joonas

TapMen johtajat lähtivät eeppiselle johtajaretkelle lippukunnan kämpälle eli Karhunpesälle. Heti perjantai-iltana ohjelmassa oli hohtogolfia pimeällä golf-kentällä (aka pomppuisella pellolla) ja sushien valmistusta. Sushien raaka-aineina johtajistolla oli riisin ohella mm. merilevää, lohta, avokadoa, kurkkua, porkkanaa ja wasabia.

Kun sushit oli dippailtu soijakastikkeessa ja syöty, oli vuorossa leffailta ja samaan aikaan, niille joita ei elokuvan katsominen kiinnostanut, korttipelejä. Myös nukkumista oli ohjelmassa.

Aamiaisen jälkeen siivottiin ja kunnostettiin kämppää kämppäisännän ohjeiden mukaan, ja kaikista kämpällä olevista tavaroista tehtiin inventaariota.

Lounaaksi oli maukkaita bratwurst-hodareita coleslawilla ja toisen retkenjohtajista hetken huumassa leipomia kaurakeksejä.

Huikean retken jälkeen tyytyväinen johtajisto vetäytyi Espoon suuntaan toipumaan.

Torstaina 4.2. Käärmeet, ryhmä seikkailijoita, pohtivat miten oikeastaan kannattaa pakata. Alla näkyvät Käärmeiden top 10 pakkausvinkkiä.

1. Pakkaa tiiviisti! Vaellukselle myöskin vesitiiviisti.
2. Pakkaa ne tavarat, joita et tarvitse ensimmäiseksi, rinkan pohjalle.
3. Retki on hyvä tapa opetella ottamaan sopivasti etäisyyttä vanhemmista ja pehmoleluista. Voit vaikka ensin tulla yhdeksi yöksi.
4. Ota retkityyny, niin ensimmäinen yö sujuu mukavammin. Tai laita seuraavan päivän vaatteet kätevästi makuupussinpussiin tyynyksi.
5. Villasukkia kannattaa olla muutamat, jos yhdet kastuvat. Ne lämmittävät, jos tulee huono mieli.
6. Pakkaa vain sen verran, kun tarvitset.
7. Pyri saamaan kaikki rinkan sisälle, jotta on helpompaa kävellä.
8. Laita pikkutavarat pieniin taskuihin. Vaelluksella esimerkiksi karkit sivutaskussa piristävät kummasti päivää.
9. Voit pakata makuualustan makuualustan ympärille, jos haluat säästää tilaa.
10. Pakkaa sukat kenkien sisälle.

Lopuksi Käärmeet halusivat vielä jakaa mielenkiintoisen pakkausvinkin YouTubesta.

Eräänä sateisena tiistai-iltana TapMen aktiivisimmat samoajat testasivat erilaisia tulitikkuja. Tässä erittäin viralliset ja ehdottomasti paikkaansa pitävät tuloksemme:

Merkki ja malli	Hinta	Paloaika	Tikun laatu	Paketin ulkonäkö	Muuta huomioitavaa
Sampo lyhyt	10 snt/n. 45 kpl	32 s	Esimerkillinen, tältä kaikkien tikkujen tulisi näyttää!	Erittäin nätti ja suomalaisuutta edustava kuva
Sampo pitkä	80 snt/n. 100 kpl	37 s	Ei aivan yhtä esimerkillisiä kuin lyhyemmät sisaruksensa.	Perinteinen, melko tylsä	Paloi todella heikosti.
Hansa	10 snt/n. 38 kpl	20 s	Ohuita ja röpelöisiä, äärimmäisen rumia	Synkkä, mutta selkeä	Tikku ei palanut loppuun asti vaan sammui kesken mittauksen.
Lidlin Europa Hölzer	4,5 snt/n. 42 kpl(myydään 10 rasian paketeissa)	32 s	Hieman röpelöisiä, mutta melko kauniita hintaansa nähden. Plussaa   päiden  sinisestä väristä!	erittäin eurooppalainen, mutta ei tunnistaisi tulitikkurasiaksi

Lopputulos: Hinta-laatusuhteeltaan Lidlin tikut olivat parhaita käytössä, mutta esteettistä silmää miellyttivät eniten Sampon lyhyet tikut. Kuvissa: (vasemmalta oikealle) Sampo-lyhyt, Lidl, Hansa ja Sampo-pitkä

Aurinkoisen kevätsunnuntain kunniaksi Hiiret ja Ketut perheineen kokoontuivat Pirttimäkeen retkeilemään. Matka taittui koko porukan voimin leppoisasti Hynkänlammen keittokatokselle, ja trangoissa valmistui herkullista kinkkupastaa.

Pastan lisäksi vuoltiin makkaratikut sekä paistettiin keittokatoksen nuotiolla makkaraa ja vaahtokarkkeja. Sudarit pääsivät myös kokeilemaan keittokatoksen kiinteää klapikonetta.

Paluumatkalla pysähdyttiin vielä herkuttelemaan karkeilla ennen paluuta Pirttimäkeen ja lähtöä takaisin kotiin. Retken loputtua suurin osa jäi vielä hetkeksi nauttimaan auringosta ja Pirttimäen leikkitelineistä. Kaikki jaksoivat koko retken hienosti, vaikka nuorimmat osallistujat olivatkin vasta kolmevuotiaita. Kiitos kaikille retkestä, kesäleirillä tavataan!

Tapiolan ja Kirkkonummen Metsänkävijöiden samoajien yhteinen retki suuntautui TapMen kämpälle Karhunpesälle.

Retki alkoi perjantaina illalla, jolloin kämpän lämmityksen ohella leikittiin erilaisia tutustumisleikkejä, syötiin iltapalaa ja pelailtiin lauta- ja korttipelejä. Alias nousi retken suosituimmaksi vapaa-ajanvietteeksi. Sanoja selitettäessä opittiin monia uusia asioita: esimerkiksi konservatorion, krematorion ja kermatorion ero. Hiljaisuus oli kello yksitoista ja ensimmäiset menivät nukkumaan jo ennen kahta.

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena ja heti lipunnoston ja aamiaisen jälkeen alkoi conjoined-twins-kilpailu, jossa kaksi kilpailijaa pukeutui yksiin housuihin ja yhteen paitaan ja suoritti sen jälkeen erilaisia haasteita kuten appelsiininkuorinta ja hyppynaruhyppely.

Lounaan samoajat tekivät itse trangioilla: ruokana oli hampurilaisia. Tämän jälkeenkin jäätiin vielä ulos, sillä ohjelmassa oli halonkantotelineiden rakentelua.

Lauantai-illaksi molempien lippukuntien samoajat olivat suunnitelleet ohjelman, joka koostui erilaisista oman lippukunnan perinteistä. TapMen samoajat tutustuttivat kimeläiset partiozumban ihmeelliseen maailmaan, vetivät laulukisan ja leikittivät ponileikin.

KiMen ohjelmassa taas mafiosot pääsivät valloilleen. Kyläiset, joukossaan muun muassa taksikuski, pikkutyttö ja lääkäri, yrittivät selvittää ketkä olivat mafiosoja tai mafiosoiksi muuttuvia sudenpentuja.

Myöhemmin illalla, kun oli asettauduttu iltanuotiolle, kimeläiset esittivät vielä hauskan sketsin ja kisattiin näkkärin syönnistä. Nuotion ääressä myös laulettiin ja paisteltiin suklaabanaaneja.

Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä leiriolympialaiset lajeina mm. saappaanheitto, huutojuoksu ja esineiden hakeminen. Sekä tietysti retken lopussa siivous ja sisaruspiiri.

Idioottimainen Pyöriäislauma päätti avautua mikälie- lippukunnan jonninjoutavaan plokiin, ja esitellä Töhnäperinteen huumorin jatkajat.

Joku ruma kangaslätkä kai tästäkin juntteilusta on saatavissa…

Idioottien ryhmään kuuluu joukko onnettomia tampioita:

Piota on yksinkertainen ja vakava tyyppi, jolla on lyhyet ja rumat hiukset. Piota on erittäin tylsä leikkikaveri.

Lime epäonnistuu aina askarteluissa, kun on tumpelo. Piilosta hän ei osaa leikkiä lainkaan vaan hänet löydetään aina ensimmäisenä. Lime ei koskaan osallistu mihinkään toimintaan ja on aina ikävystyttävä sekä juro.

Tetolla ei ole lainkaan huumorintajua ja lisäksi hänellä on useimmiten musta silmä ja ilkeä irvistys naamallaan. Tetto on idiootti- ryhmän suurin idiootti ja hoopo tyyppi.

Orava on ruma ja todella häijy kaveri, jolla on urpoja juttuja ja mädät hampaat.

Aslei on vetelä poika ja kieltäytyy leikeistä, eikä mikään nappaa. Aslei on kiero ja pitkäpiimäinen tosikko.

Idioottien johtajina toimivat Ripa ja Tape, joista hölmöläiset purnasivat seuraavasti:

Ripa on masentava tyyppi, joka tappaa innokkaammankin lapsen partioinnostuksen käskyttämällä, eikä osaa leikittää lapsia lainkaan. Surkimus.

Tape on karsea ilmestys, joka hiiltyy helposti ja rääkyy lapsille kaikesta. Tape pakottaa lapset tekemään kaikkea ikävää komentamalla. Sontiainen.

Laitettiin sit idiooteista kuvatkin vielä jakoon. Mitään viiriä ei oo, ku Ripa teki siitä kiehisiä. Urpo.

Missä se kangaslätkä nyt on? …

Tulihan se…

Laskiaissunnuntaihin on enää viikko, joten on oiva hetki testata parhaat laskiaispullan täytteet. Onko paras pullan täyte vadelmahillo, mantelimassa, vai kenties nutella? Töhnän seitsenhenkinen raati kokeili erilaisia täytevaihtoehtoja.

Taulukossa on esitelty kokeillut makuyhdistelmät, kouluarvosana (4-10) ja raadin kommentit.

hillo ja kerma	mantelimassa ja kerma	nutella ja hillo	mantelimassa ja nutella	nutella ja kerma	mantelimassa ja hillo
8,3	8,7	8,5	7,5	6,5	8,5
Klassinen ja perinteikäs mutta hieman tylsä yhdistelmä. Hillo antaa mukavaa raikkautta pullaan.Mui bueno!	Täyttävä ja aika makea yhdistelmä, mutta ei se mitään. Tiivis mantelimassa antaa rakennetta kokonaisuuteen.Raadin suosikki!	Yllättävän hyvä, raskas nutella ja raikas hillo tasapainottavat mukavasti toisiaan.Testin yllättäjä!	Liian makea, aika kuiva.	Kuiva, nutella tarttuu hampaisiin. Suklaan ja pähkinän ystävälle!	Mantelimassan ja hillon aromit sopivat hyvin yhteen. Yhdistelmään sopii erinomaisesti kolmanneksi kerma.

Hiiret-lauma alkoi suorittamaan Toimittaja-jälkeä ja kirjoitti koko ryhmästä esittelyn lippukunnan lehteen, joka nykyään toimiikin blogimuodossa. Hiiret kirjoittivat kaikista ryhmän sudenpennuista oman esittelytekstin, ja Hiirten blogitoimituksessa olikin vilkas meininki.

Milja on fiksu ja hassu tyttö, jolla on pitkät ja kauniit hiukset. Milja on kiva leikkikaveri.

Essi on hyvä askartelemaan ja piiloutumaan. Essi on innokkaasti mukana kaikessa ja tykkää hassutella.

Jessellä on hyvä huumorintaju, kauniit silmät ja kiva hymy. Jesse on hauska ja vähän hupsu.

Mico on ystävällinen ja viisas. Mico on hyvä naurattamaan ja Micolla on kivoja ideoita.

Netta kertoo hauskoja tarinoita ja hyviä vitsejä sekä on hyvä naurattamaan muita. Netta on kiva ja hauska.

Emmin kanssa on kivoa leikkiä ja Emmillä on hauskoja juttuja. Emmi on kiltti muille ja kaunis.

Niklas on reipas ja huumorintajuinen. Niklaksella on hyviä ideoita ja hauskoja juttuja.

Emma on söpö ja superkiltti kaveri, jolla on fiksuja juttuja ja hyvät hampaat.

Lilja on innokas ja kiva leikkikaveri, jolla on hyvä asenne. Lilja on rehellinen ja hassu.

Hannes on Hiirien hassuttelija, jolla on hyvä huumorintaju ja hauskat jutut.

Kasimir on vitsikäs huumoripoika, joka on hyvä leikkimään. Kasimir kertoo lauman syvällisimmät jutut.

Hiirten johtajina toimivat Hanna ja Heta, joista Hiiret kertoivat seuraavaa:

Hetan kanssa on kivaa olla partiossa, koska Heta on kiva johtaja ja Heta tietää paljon kivoja leikkejä.

Hanna on kiva ja kärsivällinen johtaja, joka keksii kaikkea kivaa.

Lopuksi otettiin vielä yhteiskuva kaikista paikalla olleista Hiiristä. Kuvaan pääsi myös ensimmäisenä partiovuonna askarreltu ryhmän yhteinen viiri.

Tänä viikonloppuna (17.–18.1.) oli Pääkaupungin partiolaisten järjestämä vaeltajille suunnattu Ylitys – tuli ja jää -tapahtuma, johon TapMesta osallistui kolmen vaeltajan joukkue. Tapahtuman teemoina olivat, nimen mukaisesti, tuli ja jää.

Lähtö Kiljavan leirikeskukseen oli lauantaina heti aamusta. Tunnin matkustamisen jälkeen perillä päästiin nauttimaan herkullisesta brunssista. Päivän ohjelmassa oli muun muassa jäätelön valmistusta 1800-luvun tapaan, kuksan tekoa ja kynttilöiden valamista.

Illemmalla vaeltajat valmistivat intialaista ruokaa. TapMelaiset kunnostautuivat erityisesti kasvis- ja kanaruokien marinoinnissa, muiden keskittyessä lampaanlihaan, naan-leipään ja uunien rakenteluun. Iltaohjelmassa tutustuttiin vielä youtuben ihmeelliseen videomaailmaan, ja illan lopuksi saunottiin sekä tietysti käväistiin avannossa.

Sunnuntaina ohjelmassa oli jäänveistoa ja tulitaidetta, jossa vaatteet nokeentuivat, mutta onneksi mikään ei syttynyt. Lopuksi vielä siivottiin, kasteltiin sukat lattialle kaatuneessa pesuvedessä ja pakkauduttiin bussiin matkalle kohti kotia.

Tapahtumasta jäi takataskuun paljon uusia ideoita; varmasti jollain TapMen retkistä vielä päästään kokeilemaan tuleen ja jäähän liittyviä juttuja! Lisää kuvia tapahtumasta löytyy instagramista hashtagilla #Ylitys2015.

Töhnä, tuo lippukuntalehdistä jaloin, on vihdoin siirtynyt sähköiseen aikaan ja saanut uuden muodon. Töhnän kunniakas historia jatkuu tämän blogin myötä uudessa formaatissa, jotta saamme tarjottua viiltävää partiojournalismia, tiedotteita tulevista tapahtumista ja juttuja menneistä entistä paremmin, nopeammin ja hienommin.